TARHAPIONI

Paeoniaceae

 

Tarhapioni (pihapioni, talonpoikaispioni), bondpion – Paeonia x festiva (P. ” officinalis”) Pionikasvit – Paeoniaceae Monivuotinen ruoho; 40 cm; lehdet monilehdykkäisiä, lehdykät sileälaitaisia. Kukat 10-13 cm leveitä, tav. kerrannaisia, tav. tummanpunaisia, harvoin vaaleanpunaisia tai valkoisia. Kukinta VI. Alkuperäinen harvoissa metsissä ja pensaikoissa kalkkipitoisilla kivisillä rinteillä Etelä-Ranskasta Unkariin ja Albaniaan kasvavan vuoripionin (Paeonia officinalis) ja  Italiassa, Balkanilla ja Pohjois-Turkissa kasvavan turkinpionin (P. peregrina) välinen risteymä, jota Euroopassa on viljelty 1500-luvulta lähtien. Suomessa tunnettiin 1600-luvulla nimellä ”Caatuvaisen Taudin Juuri”, oli ehkä lääkekasvi, koristekasvina yleistyi meillä 1800-luvulla. Yleisin lajike on tummanpunainen, kerrannaiskukkainen ’Rubra Plena’. Samannäköisiä kasveja: kiinanpioni (Paeonia  lactiflora) ja jalopioni (P. Lactiflora-rusteymä),  joista tarhapionin erottaa aikaisempi kukinta ja sileä lehtilaita. Kasvatuspaikka:  aurinkoinen, tuore, läpäisevä, syvämultainen, runsasravinteinen. Syvään istutus haittaa kukintaa: juurakon kärkisilmun päälle enintään 1 cm multaa.