Mäkimeirami

Lamiaceae

 

Mäkimeirami, oregano, kungsmynta, vild mejram  - Origanum vulgare Huulikukkaiskasvit - Lamiaceae Monivuotinen, tyvestä puutunut ruoho; 20-30 cm; voimakastuoksuinen; lehdet 2-3 cm, puikeita – suikeita; kukinto tähkämäinen; kukat vaalean karmiininpunaisia. Kukinta VII-VIII. Mäkimeirami on alkuperäinen kuivilla kivikkoisilla rinteillä ja harvapuustoisissa metsissä  Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi- ja Keski-Aasiassa; Suomessa vain lounaisimmassa osassa, jossa se on ollut Lounaissaariston kalastajaväestön käyttämä silakkasäilykkeiden ja kalakeiton mauste. Pizzojen ja monien muiden Välimeren alueen ruokien mausteena käytetty oregano on pääosin erästä mäkimeiramilajiketta (’Prismaticum’). Kreikanmeirami on mäkimeiramin Välimeren alueen itäosissa kasvava rotu, O. vulgare ssp. hirtum, jota myös käytetään mausteena. Suomessa perinteisesti kaalikeitossa, veriohukaisissa yms. ruoissa käytetty meirami on maustemeiramia, joka saadaan  Etelä-Euroopassa kasvavasta maustemeiramista eli Origanum majoranasta, joka ei talvehdi meillä. Mäkimeirami on myös rohdos, jota käytettiin jo Naantalin luostarissa. Se on antiseptinen, laukaisee kouristuksia, irrottaa limaa ja hillitsee yskää.  Keskiajalla sen uskottiin suojelevan pahoilta hengiltä ja noidilta. Kasvatuspaikka: aurinkoinen, läpäisevä, ravinteinen, kalkittu.