Itä-Helsingin Uutisissa 8. kesäkuuta 2003 julkaistu, toimittaja Jussi Vehkasalon kirjoittama
juttu Herttoniemen siirtolapuutarhasta.

Siirtolapuutarhamökkiin ei hevin pääse käsiksi

Jussi Vehkasalo



Helsingin alueen siirtolapuutarhamökeillä on jatkuvasti kysyntää niitä hamuavien ostajakandidaattien joukossa. Moni kaupunkilainen
olisi valmis maksamaan sievoisiakin summia kaipaamastaan luonnonläheisestä rentoutumispaikasta, jossa voisi harrastaa vaikkapa
puutarhanhoitoa ja rentoa oleilua.

Herttoniemen siirtolapuutarhamökit ovat kohta jo seitsemänkymmenen vuoden ajan tuottaneet asukkailleen mielihyvän lisäksi myös
materiaalista hyötyä vaikkapa syksyllä kypsyvien omenoiden, kirsikoiden ja päärynöiden muodossa
.
- Alunperinhän nämä mökit rakennettiin nimenomaan työläisväestöä silmälläpitäen. Hyötykasvisten viljelytoiminta oli ennen paljon
laajempaa, ja monet perheet saivat ruokatalouteensa tuiki tarpeellista apua palstoilla viljellyistä juureksista ja vihanneksista, kertoo
Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajana toimiva Kristina Gustafsson.

Herttoniemen siirtolapuutarhamökkeilijöiden harmina alueen yllä pörräävät lentokoneet

Rauhaisa saareke sykkivän kaupungin sydämessä

Jussi Vehkasalo



Kulosaaren kartanon entisille tupakkapelloille 1930-luvun puolivälissä pystyyn rykäisty Herttoniemen siirtolapuutarhayhteisö on elänyt
omaa vakiintunutta elämäänsä kohta seitsemänkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1997 siirtolapuutarhayhdistys siirtyi sisäiseen itsehallintoon
Helsingin kaupungin kanssa maa-alueesta tehdyn, vuoteen 2026 asti solmitun vuokrasopimuksen myötä.
 
- Mökkiläisten vaihtuvuus on hyvin pientä. Ilmoitustaulumme on kuitenkin jatkuvasti vääränään mökkien ostohalukkuudesta kertovia
ilmoituksia. Muutaman vuoden aikana vain kymmenisen mökkiä on kuitenkin vaihtanut omistajaa. Myyntiin tulleista mökeistä joutuu usein
pulittamaan melkomoisen rahasumman, koska kysyntä on niinkin kovaa. Itse löysin oman mökkini viitisen vuotta sitten lehti-ilmoituksen
perusteella. Useat mökinomistajat asuvat täällä koko kesän, muuttokuormat ilmestyvät mökkien pieliin usein jo toukokuun alussa, kun
mökkeihin vettä juoksuttavat vesijohdot avataan, kertoo Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajana toimiva
Kristina Gustafsson.

Kaikki on sopivasti käden ulottuvilla


Mökit ovat ulkoisesti pieneltä näyttävästä koostaan huolimatta todellisia tilankäyttö-ihmeitä. 35 neliömetrin kokoisiin mökkeihin on huolellisesti
harkiten saatu mahtumaan lähes kaikki, mitä ihminen mökillään tarvitsee. Monessa mökissä päädyssä olevaan varastontapaiseen on kyhätty
kasaan saunakin.

 Korkeutta mökeissä on sen verran, että nukkuminen on usein järjestetty parvenomaiseen tilaan vintille.

- Osa mökeistä on tilkitty talviasuttavaan kuntoon, jotta niissä voisi oleilla myös kylmempinä vuodenaikoina. Yhteiset suihkut ja vessat täällä
on yhdistyksen puolesta, saunomassa voi käydä läheisessä Kulosaaren kartanossa. Viemäröintiä mökeissä ei ole, mutta kompostoiva vessa
löytyy useimmista mökeistä

.
Pihoillaan mökkiläiset pääsevät tyydyttämään viherpeukaloviettiään. Monen mökin nurmikko näyttääkin siltä, kuin se leikattaisiin joka päivä
kynsisaksilla viimeistellen. Omena-, kirsikka- ja päärynäpuiden oksistoista voi syksyn tullen napata itselleen mehukasta mutusteltavaa.
Aivan siirtolapuutarha-alueen kupeessa kulkevan metroliikenteen aiheuttamaa meteliä on tarkoitus vaimentaa rakenteilla olevan meluaidan avulla.
Eniten meluhaittaa tuottavat kuitenkin alueen yllä pörräävät lentokoneet ja helikopterit. Allekirjoittaneen mittaillessa mökkien välisiä kujia
vajaan puolen tunnin ajan lensi alueen yli ainakin kolme pienkonetta. Mökkialueen yli menee ilmeisesti jokin lentoväylä veneväylien tapaan.
 

- Herttoniemen alueen liikennejärjestelyjä muutettaessa neljä mökkiä jää jyrän alle. Huonompi tilanne on kuitenkin läheisellä Kivinokan
siirtolapuutarha-alueella, koska sinne on esitetty rakennettavaksi asuintaloja. Asiaa ei kuitenkaan vielä ole lyöty lukkoon, Gustafsson sanoo.