IISOPPI

Lamiaceae

 

Iisoppi, isop - Hyssopus officinalis Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae Monivuotinen, tyvestä puutunut, voimakastuoksuinen ruoho; 25-40 cm; lehdet ruodittomia, 2-4 cm,  tasasoukkia; kukinto tähkämäinen, toispuolinen; kukat 7-12 mm, tummansinisiä, harvoin vaaleanpunaisia tai valkoisia. Kukinta VIII-IX. Alkuperäinen Etelä-Euroopassa ja Lähi-Idässä kuivilla rinteillä ja kallionraoissa. Raamatussa mm. Johanneksen evankeliumissa mainitaan, että Jeesukselle hänen ristillä ollessaan tarjottiin hapanviiniä sienessä, joka oli iisoppikorren päässä. Kyseessä ei ollut tämä iisoppi vaan joku muu kasvi, sillä tätä ei kasva Palestiinassa. Iisoppi on hyvin vanha rohdoskasvi, joka tuli Pohjoismaihin tuli luostarilaitoksen myötä. Kukissa on vahva tuoksu ja niitä laitettiin ennen vanhaan virsikirjan väliin kirkkoon mentäessä. Sanotaan, että se piti hereillä pitkän saarnan aikana mutta kirkko oli kyllä melko haiseva paikka, sillä 1700-luvun alkupuolella vielä ruumiita haudattiin kirkon lattian alle. Keski-Euroopassa iisopin kukkivia oksia (herba hyssopi) on käytetty kansanlääkinnässä keuhkoputkentulehdukseen sekä ihosairauksien ja haavojen hoitoon. Lisää ruokahalua ja hikoilua, laukaisee kouristuksia ja lisää vähän virtsan eritystä. Nykyohjeet: ruokahalun parantamiseen, keuhkoputken tulehdukseen ja ilmavaivoihin sekä kurlausvedeksi. Mausteena mm. kylmiin juomiin (jäätee) ja likööreihin (lienee mukana monissa reseptiltään ”salaisissa” yrttilikööreissä) sekä hajusteena kölninvedessä ja itämaistyyppisissä hajuvesissä.. Kasvatuspaikka: aurinkoinen, kuivahko, hyvin läpäisevä, keskiravinteinen. .