Herttonomin ABC

Ohjeita, neuvoja ja vinkkejä Herttoniemen siirtolapuutarhan asukkaille
Lokakuu 2001

Johdanto
Herttoniemen siirtolapuutarha on yhteinen kesäparatiisimme. Jotta olo siellä
tuntuisi kaiken kesää todella viihtyisältä, joutuu jokainen meistä ottamaan
toimissaan huomioon myös naapurinsa ja koko puutarhayhteisön, sen yhteiset
edut ja tavoitteet. Tämä opas on laadittu, jotta yhteiselo sujuisi entistä
helpommin.
Siirtolapuutarha on luonteeltaan yleinen puisto. Sen tontit ovat
kuitenkin vuokramiesten hallinnassa ja vastuulla olevia yksityisalueita,
joiden käyttöä säädellään sekä kaupungin määräyksissä että
siirtolapuutarhayhdistyksen omissa säännöissä.
Monta kertaa joku sääntö voi tuntua tyhjänpäiväiseltä tai
tarpeettomalta. Usein niihin on kuitenkin olemassa selvä syy ja peruste -
juridinen, virallinen, taloudellinen tai henkinen. Ne syyt olemme koettaneet
kerätä tähän kirjaseen. Tutustukaamme niihin. Ja viihtykäämme Herttoniemessä
entistä paremmin.

Oppaan julkaisija:
Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys ry
Kipparlahden silmukka 3, 00810 Helsinki
puh. (09) 4114 0367
WWW.HSPY.NET

Oppaan toimittaja: Anna-Maija Gruber

--------------

Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys ry

Hallinto
Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys siirtyi uuden Helsingin kaupungin
kanssa tehdyn vuokrasopimuksen myötä vuonna 1997 sisäiseen itsehallintoon.
Yhdistyksen korkein päättävä elin on yhdistyksen virallinen kokous, joka
tekee varsinaiset päätökset. Päätökset panee täytäntöön toimeenpanovaltaa
käyttävä hallitus, joka valitaan vuosittain yhdistyksen virallisessa
syyskokouksessa. Hallinnon yksityiskohdat selviävät yhdistyksen säännöistä.

Hallitus
Yhdistyksen toimeenpanovaltaa käyttää yhdistyksen hallitus, jossa on 6 - 10
jäsentä. Hallituksen yhteystiedot ovat ilmoitustauluilla.

Järjestyssäännöt
Yhdistyksellä on järjestyssäännöt, joissa määritellään mm. alueella
noudatettavasta siisteydestä, meluhaitoista ja ajamisesta. Järjestyssäännöt
on jaettu kaikille yhdistyksen jäsenille vuokrasopimuksen yhteydessä.
Jäsenyys
Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenyys määritellään yhdistyksen
säännöissä, ja se poikkeaa tältä osin muiden vastaavien yhdistysten
säännöistä. Tarkennuksella on haluttu korjata vuokrasopimuksen ja
yhdistyslain määräysten välille syntyvä ristiriita, joka koskee omistajien
ja jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia.
Vuokrasopimuksen perusteella tontit voidaan vuokrata vain
yhdistyksen jäsenille; jäsenyys perustuu siis omistussuhteeseen. Kullakin
mökillä voi kuitenkin olla omistussuhteen perusteella useita tasavertaisia
omistajia, joilla tulee yhdistyslain vaatimusten mukaan olla samat oikeudet
ja velvollisuudet. Sääntöjen mukaan he voivat kaikki olla niin halutessaan
yhdistyksen jäseniä kuitenkin niin, että kaikilla yhden mökin omistajilla on
yhdistyksen yleisissä kokouksissa vain yksi yhteinen ääni, jotta
tasavertaisuus toteutuu lain tarkoittamassa hengessä.
Kunkin mökin kaikki omistajat voivat siis niin halutessaan
ilmoittautua yhdistyksen jäseniksi. Tällöin yksi heistä voi olla
yhteyshenkilö yhdistykseen päin ja muut voivat olla osakasjäseniä.
Jäsenmaksut peritään kuitenkin täysimääräisinä vain kertaalleen yhtä mökkiä
kohden, jotta tasavertaisuutta ei loukata. Osakasjäseniltä voidaan periä
erikseen säädetyt alhaisemmat jäsenmaksut.
Koska yhdistys kuuluu jäsenenä Suomen Siirtolapuutarhaliittoon,
yhdistykselle ilmoitettu mökin edustaja/omistaja on jäsen myös
Siirtolapuutarhaliitossa liiton omien sääntöjen mukaisesti. Osakasjäsenet
voivat halutessaan liittyä liittoon ns. perhejäseninä, joista liitto
veloittaa säätämänsä vuosittaisen jäsenmaksun.
Mökin omistajan tai omistajien perheenjäsenet, jotka eivät omista
mökkiä tai mitään osaa siitä, voivat halutessaan liittyä yhdistyksen
kannatusjäseniksi. Hekin voivat omasta toivomuksestaan liittyä Suomen
Siirtolapuutarhaliiton ns. perhejäseniksi, jolloin he joutuvat maksamaan
tästä jäsenyydestä säädetyn perhejäsenmaksun.

Kokoukset

Yhdistyksen viralliset ja ylimääräiset kokoukset ovat yhdistyksen
korkein päättävä elin, jolla on päätösvalta yhdistyksen asioissa. Kokousten
päätökset panee toimeen yhdistyksen hallitus. Virallisia kokouksia on
vuodessa kaksi, kevätkokous maaliskuussa ja syyskokous lokakuussa.
AM: Sääntöjen mukaan maaliskuun ja lokakuun loppuun mennessä

Laskutus
Yhdistys laskuttaa jäseniltään kolmella vuosittaisella laskulla erilaiset
maksuvelvoitteet, kuten tontin vuokran, jäsenmaksut sekä erilaiset
huoltopalvelut, kuten veden- ja sähkönkulutuksen, jätehuollon ja mm.
talkoomaksut. Tontin vuokra määräytyy vuokrasopimuksen ja kaupungin sille
laskeman vuosittaisen indeksin perusteella. Muista veloituksista päätetään
yhdistyksen kokouksissa.
Maksujen laiminlyöminen on vastoin mökin vuokrasopimusta ja
oikeuttaa yhdistyksen irtosanomaan vuokrasopimuksen.
Myöhässä olevista maksuista yhdistys veloittaa laskussa ilmoitetut
perimiskulut ja viivästyskoron.

Mökin myynti
Mökkiä myytäessä tehdään myyjän ja ostajan välinen kauppakirja, josta on
selvittävä kaupan ehdot, kuten mökin hinta, hintaan sisältyvän irtaimiston
osuus sekä omistuksen ja hallintaoikeuden siirtoajankohta. Kauppakirja
tehdään kolmena kappaleena, joista yksi toimitetaan
siirtolapuutarhayhdistykselle. Kauppakirjan perusteella yhdistys tekee
tontin vuokrasopimukseen liitteen, jolla alkuperäinen vuokrasopimus siirtyy
mökin uudelle omistajalle. Samassa yhteydessä uudet omistajat rekisteröidään
siirtolapuutarhayhdistyksen jäseniksi.
Mökki voidaan myydä ainoastaan helsinkiläiselle ostajalle. Myyjän
velvollisuus on tarkistaa, että ostaja täyttää helsinkiläisyysvaatimuksen.
Helsinkiläisyys tulee todistaa yhdistykselle uusien omistajien
helsinkiläisyystodistuksella, jonka saa Helsingin maistraatista. Tämän
säännön kiertäminen voi johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen.
Mökin myynnistä myyjä suorittaa säädetyn myyntivoiton veron, ja
ostaja puolestaan maksaa varainsiirtoveron.
Yhdistys ilmoittaa verovirastolle vuosittain mökkien
omistusoikeuksien muutokset.

Osoitteenmuutokset
Yhdistyksen jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan yhdistykselle voimassa
olevat osoitetietonsa. Osoitteenmuutokset ilmoitetaan yhdistykselle, joka
tekee ilmoituksen edelleen muun muassa Siirtolapuutarhaliitolle
Siirtolapuutarha-lehden osoitteenmuutosta varten.

Rakentaminen tonteilla
Siirtolapuutarha-alueen rakentamista säädellään alueen vuokrasopimuksessa,
rakennusviraston viherosaston vuodelta 1998 olevissa ohjeissa ja yhdistyksen
omassa vuonna 2000 hyväksytyssä rakentamisohjeessa.
Alueella on olemassa neljä vanhaa mökkityyppiä sekä uusi yhdistyksen
hyväksymä tyyppipiirustus, jonka käyttö ei ole pakollista mutta säästää
rakennuslupakustannuksissa.
Uuden mökin rakentamiseen tai vanhan mökin ulkoasun muuttamiseen
tarvitaan aina yhdistyksen hyväksymät piirrokset ja toimenpidelupa. Myös
mökin värin vaihtaminen on ilmoituksen alainen muutos. Toimenpidelomakkeita
saa hallituksen jäseniltä
Kaikissa rakentamis- ja muutostöissä on ensin otettava yhteyttä
yhdistyksen hallitukseen, jonka kanssa selvitetään toimenpiteiden
luvallisuus. Luvattomat rakennelmat voidaan määrätä purettaviksi. Alueen
rakentamisesta päättää viime kädessä Helsingin kaupungin
rakennusvalvontaviranomainen.

Säännöt
Yhdistyksen virallisissa säännöissä määritellään mm. jäsenten oikeudet ja
velvoitteet, hallituksen ja toimihenkilöiden valinta sekä muut
yhdistysrekisterin asettamat velvoitteet.

Talkoot
Koska yhdistyksen palveluksessa ei ole palkattuja toimihenkilöitä, joudutaan
suurin osa yhdistyksen yhteisistä töistä, kuten yhteisten rakennusten ja
alueiden hoito, siivous, haketus jne., tekemään talkoovoimin. Tätä varten
yhdistyksen vuosikokous määrittelee vuosittain jokaiselle mökille
talkoovelvoitteen sekä talkoomaksun niille, jotka eivät suorita
talkoovelvoitetta.
Talkoomaksut peritään seuraavana vuonna edellisen vuoden
talkootuntilistojen perusteella. Iäkkäät huonokuntoiset jäsenet voidaan
anomuksesta vapauttaa talkoovelvoitteesta. Talkooväki on vakuutettu
talkoiden ajan.
Jäsen voi tehdä yhdistyksen kanssa erillissopimuksen jonkun tietyn
tehtävän hoitamisesta talkooperiaatteella, tai hän voi toimia erilaisissa
alatoimikunnissa, jotka hoitavat esimerkiksi alueen yhteisiä tiloja, kuten
vessoja ja pesutiloja. Erikseen sovittavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi
jonkun tietyn puutarha-alueen hoito (kastelu, kitkeminen, kompostivastaava)
tai omaan ammattiin liittyvät palvelut (tiedotuslehden toimittaminen ja
taittaminen, kirjapainopalvelut, kirvesmiehen työt, sähkö- ja vesityöt jne.)

Työkalut
Yhdistyksen jäsenet voivat lainata yhdistyksen omistamia työkaluja, joista
on lista yhdistyksen ilmoitustaululla.

Vuokrasopimus
Puutarha-alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut sen
Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistykselle 30 vuodeksi alkaen vuodesta 1997.
Siirtolapuutarhayhdistys puolestaan vuokraa tontit edelleen omille
jäsenilleen kaupungin määrittelemillä ehdoilla ja hinnoilla. Jäsenten tulee
olla todistettavasti helsinkiläisiä.
Tonttia ja mökkiä ei saa vuokrata edelleen, vaan ne on
vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti tarkoitettu vuokramiehen omaan käyttöön.
Vuokrasopimuksen ehtojen rikkominen, tontin hoidon laiminlyöminen,
määräysten kiertäminen ja säädettyjen maksujen laiminlyöminen voivat johtaa
vuokraoikeuden menetykseen.

Yhdistyslaki
Kaikki yhdistyksen toimenpiteet ovat yhdistyslain alaisia. Yhdistyslaki
edellyttää, että yhdistyksen kaikkia jäseniä tulee kohdella tasavertaisesti.


--------------

Muutamia käytännön ohjeita ja määräyksiä aakkosittain

Aidat
Palstat saa vuokrasopimuksen mukaan aidata pensasaidalla tai muulla
vastaavalla istutuksella, joka voi kasvaa tontin tien puoleisella reunalla.
Aidan suurin sallittu korkeus on 140 cm mitattuna maanpinnasta (kasvin
kasvupisteestä). Pelastuslaitoksen vaatimuksesta teiden leveyden tulee olla
vähintään 3,2 m mitattuna pensasaitojen väliltä. Tontin haltija on vastuussa
oman aitansa kaventamisesta sopivaksi. Koko tonttia ei saa aidata, eikä
yhdellä reunalla saa olla kahta aitaa. Tontin muita sivuja ei saa aidata
kiinteästi umpeen. Matalat kotieläin- ja jänisaidat tontin sisäpuolella ovat
mahdollisia.

Ajoportti
Alueelle on mahdollista ajaa huoltotarkoituksessa pääportista. Muuten
autoilu ei ole sallittua. Portti pidetään teiden kunnon vuoksi suljettuna
syksyllä ja keväällä varsinaisen puutarhakauden ulkopuolella sekä yleisen
kokouksen päätöksellä myös viikonloppuisin kesäkuukausien aikana.
Hätäkulkuneuvoille on järjestetty esteetön pääsy alueelle. Yhdistyksen
ilmoitustauluilla on myös lista henkilöistä, joiden hallussa on portin
avain.

Aukioloajat
Puutarha-alueen viralliset, portilla ilmoitetut aukioloajat ovat 1.5. -
15.9. klo 7.00 - 21.00.

Autoilu ja pysäköinti
Siirtolapuutarha-alue on suunniteltu ja tehty jalankulkua varten. Siksi
autolla ajoa siellä tulee välttää. Alueen pysäköintipaikka sijaitsee
pääportin edessä. Pysäköinti puutarha-alueella on kiellettyä. Autoilu pilaa
keväällä ja syksyllä pehmeät tiet, häiritsee päästöillään viljelyä ja on
vaaraksi teillä liikkuville lapsille. Välttämätön huoltoajo, jolla
tarkoitetaan esim. painavan rakennusmateriaalin ja suurikokoisten esineiden
kuljetusta, on luvallista ja edellyttää varovaisuutta. Muuten suosittelemme
kuljetuksiin ostos- ja kottikärryjä tms. kevyitä apuneuvoja.
Alueen portti pidetään teiden kunnon vuoksi suljettuna syksyllä ja
keväällä varsinaisen puutarhakauden ulkopuolella sekä puutarhakaudella
yleisen kokouksen päätösten mukaisesti.
Henkilökuljetukset taksilla eivät ole huoltoajoa.
Liikuntavammaisille mökkiläisille voidaan anomuksesta myöntää poikkeuslupa
tästä säännöstä.

Ilmoitustaulut
Alueella on kaikkiaan kolme ilmoitustaulua, joissa ilmoitetaan yhdistystä ja
jäseniä koskevista asioista, tulevista tapahtumista, uusista ohjeista jne.
Pääilmoitustaulu sijaitsee pääportin läheisyydessä.

Internet
Yhdistyksellä on omat kotisivut, joiden osoite on ilmoitustaululla.

Juhlat ja jäsentilaisuudet
Yhdistys järjestää kesän mittaan jäsenilleen erilaisia juhlia ja muita
jäsentilaisuuksia, joista päätetään yhteisissä kokouksissa ja ilmoitetaan
ilmoitustauluilla. Juhlat järjestetään talkooperiaatteella. Perinteisiä
vuosittaisia tilaisuuksia ovat muun muassa juhannus- ja elojuhlat

Jätehuolto
Jokainen jäsen osallistuu alueen jätehuoltokustannuksiin maksamalla
jätehuoltomaksun. Puutarha-alueella on erinomaiset mahdollisuudet harjoittaa
järkevää jätehuoltoa, joka pitää kustannukset alhaalla.

Kompostointi
Tontilla syntyvä puutarhajäte kompostoidaan pääsääntöisesti omalla tontilla.
Yhdistys suosittaa, että jokaisella palstalla on vähintään yksi oma
komposti, jossa kompostoidaan kaikki puutarhajäte (rikkaruohot, lehdet,
naatit, leikkuujäte jne.). Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa
toimittaa jätelaatikoihin eikä metsään.
Yhdistyksellä on kaksi yhteistä kompostointialueita, joihin voi
ohjeiden mukaan toimittaa sellaisia hankalia puutarhajätteitä, joita ei voi
kompostoida omassa kompostorissa.
Risut ja oksat
Yhdistyksellä on ohuiden oksien ja risujen haketukseen soveltuva
haketin. Risut ja oksat haketetaan talkootyönä. Haketettavissa oksissa ja
kasveissa ei saa olla multaa, kiviä eikä juurakoita. Juurakot sijoitetaan
erilliseen yhdistyksen osoittamaan paikkaan.
Haketus voidaan myös suorittaa mökin pihalla, jonne hakettimen
hoitaja tuo hakettimen ja valvoo työtä, jotta kone ei rikkoonnu.
Kaikki karkeampi puujäte, kuten puiden ja pensaiden oksat, isommat
risut jne. voidaan toimittaa haketettaviksi yhdistyksen osoittamaan paikkaan
keväällä ja syksyllä. Suuremmat erät hakettaa tarpeen mukaan yhdistyksen
päätöksellä tilaama ulkopuolinen hakettaja. Isommat rungot suositellaan
poltettaviksi mökkien puuhelloissa ja kamiinoissa. Roskien poltto ulkona ei
ole kaupungin järjestyssäännön mukaan sallittua
Roskalaatikot talousjätteelle
Yhdistyksen roskalaatikoihin saa toimittaa ainoastaan tavallista
talousjätettä kuten talousmuovipakkauksia ja muuta ei-eloperäistä
kotitaloudessa normaalisti kertyvää jätettä. Jätelaatikoihin ei saa
toimittaa puutarhajätettä, rakennusjätettä eikä ongelmajätteitä.
Jätepaperi
Jätepaperi kerätään sitä varten varattuihin omiin laatikoihin.
Jätelavat
Alueelle tulee keväisin jätelavoja, joille voi toimittaa sellaista
kaatopaikalle tarkoitettua romua (metalliromua, rakennusjätettä yms.), jota
ei saa laittaa talousjätelaatikoihin ja joka ei ole ongelmajätettä. Jätelasi
Alueella ei ole omaa lasinkeräyspistettä, vaan jätelasi viedään esim.
Herttoniemen ostoskeskuksessa oleviin keräyssäiliöihin.
Kartonkijäte
Nestekartongit, kuten maito- ja mehupurkit, suositellaan toimitettaviksi
kaupungin tätä tarkoitusta varten tarjoamiin säiliöihin julkisissa
keräyspisteissä, kuten Herttoniemen metroasemalla.
Ongelmajäte
Ongelmajätettä, jota ei saa tuoda yhdistyksen jätelavoille eikä niiden
viereen, ovat esimerkiksi jääkaapit, pakastimet, televisiot, maalit ja
neonputket. Käytetyt kodinkoneet toimitetaan kodinkoneliikkeiden
keräyspisteisiin. Pieni ongelmajäte (kuten maalit, lakat ja neonputket)
tulee toimittaa sitä varten varattuihin kontteihin lähimmälle
huoltoasemalle, esimerkiksi Herttoniemeen. Ongelmajätettä keräävät autot
kiertävät Helsingin alueella erikseen ilmoitettavien aikataulujen mukaan.

Kotieläimet
Siirtolapuutarhan alueella ei saa kaupungin järjestyssäännön perusteella
pitää vapaana kotieläimiä kuten kissoja ja koiria.

Lannoitus
Yhdistys suosittaa eloperäisten, luonnonmukaisten lannoitteiden käyttöä
tonteilla. Vesistöön päätyvien ja niitä rehevöittävien keinolannoitteiden,
liiallisen typen ja fosforin käyttöä tulee välttää.

Myrkytys tonteilla
Helsingin kaupunki suosittaa, että siirtolapuutarhatonteilla ei suoriteta
kasvien ja hedelmäpuiden myrkytyksiä. Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton
suosituksen mukaisesti siirtolapuutarha-alueilla pyritään noudattamaan
luonnonmukaista, myrkytöntä puutarhanhoitoa.

Nuohous
Mökin omistaja vastaa itse siitä, että mökin tulisijat nuohotaan
säännöllisesti ja että ne ovat käyttökunnossa. Nuohouksen voi tilata
Nuohouspiiri III:sta Nuohoojamestari: Nuohous- ja ilmastointipuhdistus
Rantanen Oy 09-95011131

Postilaatikot
Kunkin tontin portin pielessä pitää olla postilaatikko yhdistykseltä
tulevaa postia (mm. sähkölaskua) varten. Laatikkoon kannetaan kesäkuukausien
aikana myös Helsingin Sanomat niille tilaajille, jotka ovat ilmoittaneet
kesäosoitteensa lehdelle. Tavallinen posti kannetaan pääportilla olevaan
postilaatikkoon. Yhdistyksen sisäisen postin laatikko sijaitsee
varastorakennuksen seinässä.

Puhelinluettelo
Yhdistyksen jäsenistä on olemassa mökkikohtainen puhelinluettelo, jota
täydennetään tarpeen mukaan.

Puut
Helsingin kaupungin määräysten mukaisesti tonteilla saa kasvattaa ainoastaan
leikattuja hedelmä- ja koristepuita. Luonnonvaraisten puiden (koivujen,
vaahteroiden jne.) kasvatus ei ole sallittua.

Puutarhanhoito
Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton suosituksen mukaisesti
siirtolapuutarha-alueilla pyritään noudattamaan luonnonmukaista, myrkytöntä
puutarhanhoitoa. Se tarkoittaa orgaanisten lannoitteiden suosimista sekä
vesistöjä rehevöittävien keinolannoitteiden ja luonnossa häviämättömien
myrkkyjen välttämistä.
Näin vältämme myös ympäristömme eläinkunnan, kotieläinten ja
hyötyeläinten, kuten mehiläisten, lintujen, siilien yms. tuhoamisen ja
osallistumme omalta osaltamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sille
uhanalaisessa kaupunkiympäristössä.

Riihi
Riihi on yhdistyksen yleinen juhlahuoneisto, jota on mahdollista vuokrata
myös jäsenten yksityiskäyttöön.
Riihellä järjestetään useimmat yhdistyksen yleiset tilaisuudet.
Riihi on Museoviraston suojeluksessa oleva arvorakennus, jota tulee kohdella
sen mukaisesti.

Roskien poltto
Roskien poltto ulkotiloissa Helsingin kaupungin alueella on kielletty.

Sauna
Yhdistyksellä ei ole enää omaa saunaa, mutta halukkaat voivat käydä KTV:n
saunassa Kulosaaren kartanon alueella.

Suihkut
Alueen huoltorakennuksessa on kaksi suihkua, joihin pääsee
WC-suihku-yhteisavaimella. Avain hankitaan yhdistykseltä panttia vastaan.
Suihkun käytöstä peritään vuosittain yhdistyksen määräämä käyttömaksu, jonka
maksavat kaikki suihkuavaimen haltijat.
Koska yhdistys joutuu maksamaan sekä veden käytöstä että sen
poiskuljettamisesta, on suihkuveden säästeliäs käyttö jokaisen oman edun
mukaista.

Sähkö
Alueella on nykyään ympärivuotinen sähkö, jota ei enää kytketä pois päältä
talven ajaksi. Sähkön kulutuksesta veloitetaan jokaisen mökin mittarilukeman
mukaan; lisäksi peritään kaikille samansuuruinen perusmaksu.

Vesihuolto
Alueella on kesävesijohto, joka avataan keväällä ja suljetaan syksyllä ilman
lämpötilan perusteella. Kaupunki päättää veden sulkemisesta ja suorittaa sen
harkintansa mukaan. Jokainen mökkiläinen tyhjentää itse oman tonttinsa
vesijohdot, jotta ne eivät jäädy talvella, ja vastaa muutenkin itse
tonttinsa ja mökkinsä vesijohtojen kunnosta. Mahdolliset vuodot tulee
korjata välittömästi ja havaituista häiriöistä tulee ilmoittaa viipymättä
yhdistyksen toimihenkilöille.
Veden käytöstä veloitetaan kaikille samansuuruinen perusmaksu sekä
käyttömaksu, joka määräytyy tontin pinta-alan mukaan.

Vesisäiliö
Vanha vesisäiliö toimii kirjastona ja galleriana, jossa yhdistyksen jäsenet
voivat järjestää esin valokuvanäyttelyjä.
Vessat ja ekovessat
Alueella on useita vessoja. Huoltorakennuksessa on kaksi vesivessaa, ja eri
puolilla aluetta on lisäksi kolme erillistä ekovessaa. Vessoihin pääsee
avaimella, joka hankitaan yhdistykseltä panttia vastaan. Vesivessat
suljetaan talveksi.
Ekovessoissa tulee noudattaa vessan käyttöohjeita. Vessassa on
kuoriketta, jolla tuotokset peitetään käytön jälkeen.
Vessojen siisteys on kaikkien yhteinen haaste.
Mökkeihin on mahdollista rakentaa oma kompostoiva vessa esim.
vajaan. Vessaa ei saa sijoittaa erilliseen rakennukseen.

--------------

Siirtolapuutarhajärjestöt

Helsingin Siirtolapuutarhojen Aluejärjestö
Helsingissä toimii 9 siirtolapuutarhaa, jotka ovat jäseninä Helsingin
Siirtolapuutarhojen Aluejärjestössä. Aluejärjestö koordinoi helsinkiläisten
siirtolapuutarhojen yhteisiä asioita ja järjestää vuosittain jäsenilleen
erilaista toimintaa, mm. kesäkisat ja lasten retkiä. Aluejärjestön
henkilöjäsenmäärä määräytyy kunkin puutarha-alueen mökkien lukumäärän
perusteella, joka on myös säädetyn vuosittaisen jäsenmaksun laskentaperuste.


Suomen Siirtolapuutarhaliitto
Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys on jäsenenä Suomen
Siirtolapuutarhaliitossa, joka on siirtolapuutarhayhdistysten
yhteisjärjestö. Jäsenyydestä peritään vuosittain liiton määräämä jäsenmaksu,
jonka yhdistys perii jäseniltään muiden maksujen yhteydessä ja suorittaa
edelleen liitolle.
Siirtolapuutarhaliiton henkilöjäseniä ovat automaattisesti kaikki
Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistyksen varsinaiset jäsenet.
Siirtolapuutarhaliiton jäseniksi voivat ilmoittautua myös sellaiset
henkilöt, jotka ovat Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistyksen osakasjäseniä
tai kannatusjäseniä. Tästä jäsenyydestä peritään säädetty vuosittainen
perhejäsenmaksu. Siirtolapuutarhaliitto julkaisee Siirtolapuutarha-lehteä,
jota postitetaan yksi kappale kutakin mökkiä kohden jäsenen ilmoittamaan
osoitteeseen ilman eri veloitusta.

--------------
Helsingin kaupungin puutarhaviranomaiset

Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosasto
Helsingin siirtolapuutarhat toimivat Helsingin kaupungin rakennusviraston
viherosaston hallinnon alaisuudessa. Osastolta on saatavissa
siirtolapuutarhoihin liittyviä ohjeita. Kaupungin ohjeet siirtolapuutarhojen
rakentamisesta löytyvät mm. viherosaston internet-sivuilta.

Helsingin kaupungin rakennusvalvonta
Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on se viranomainen, joka viime kädessä
päättää helsinkiläisten siirtolapuutarhojen rakennusmääräyksistä.

Liitteet:
Yhdistyksen säännöt
Yhdistyksen järjestyssäännöt
Rakentamisohje
Kauppakirjamalli